Italialaiset ihmiset on yllä ihania! Lyhyesti sanottuna kaikki ihmiset täällä ovat tosi sosiaalisia, puhuvat paljon, ottavat muut huomioon ja ovat tosi rentoja ja avuliata. Kauhean monet täällä kyllä ei puhu englantia melkein ollenkaan, vaan selittävät kaiken suoraan vaan italiaksi, mutta nyt jo ymmärrän lähes kaiken, etenkin jos puhutaan hitaasti. Itse yritän aina myös puhua italiaa, mikä tekee kaikki italialaiset ihan ikionnellisiksi! Jos sanon/vastaan jotain vähänkin erikoisempaa tai hauskaa italiaksi, ensin italiaisen kaverin suu aukee hämmästyksest, sit alkaa melkein hurraa siin ja hymyilee ja pälättää jotain supernopeeta italiaa, halaa mua tms ja sitten alkaa huutelee kaikille muille italialaisilla kavereille että: "Parla italiano, è bravissima! Dove hai imparato? Mado, che bella, bravissima! Avete sentito quando lei.."
Tänään tapasin ensimmäistä kertaa Francescan koulukavereita. Jostain syystä Francescan koko koulun oppilailla oli vain yksi tunti, ja mun koululla oli puolestaan taas lakko, eli itse en mennyt kouluun ollenkaan vaan nukuin jopa yhdeksään.. Sinänsä harmi, sillä näköjään lakkopäivinä oppilaiden on tapana mennä aamukahville yhdessä ja tänäänkin olin saanut kavereilta kutsun mennä mukaan klo 8.30, mutta minäpä olin nukkumassa.. Joten siis mentiin myöhemmin 10-11 aikoihin sen sijaan kävelylle ja kahvilla Centro Storicoon Francescan ja muiden kavereiden kanssa, tosin siellä sitten kumminkin törmäsin omiin kavereihin pikasesti :)
Ja takasin näihin ihmisiin..
Poskisuukot vaihdetaan aina kun tavataan ja lähdetään, ja jämähdetään helposti juttelee tosi pitkäksikin aikaa keskenään. Käsieleet on myös tärkeitä, (itsekin oon oppinu jo muutamia) niin tärkeitä, että esim. auton kuskikin huitoo käsillään ympäriinsä mieluummin kuin pitää ratista kiinni... Myös nää ns. koskettelee toisiaan tosi paljon, etenkin jos italialainen tarkoittaa sanansa enimmäkseen yhdelle ihmiselle, eikä välttämättä koko porukalle, niin italianen ottaa kiinni toisen olkapäästä yms. Myös kosketellaan poskia, hiuksia, halaillaan ihan kunnolla, kävellään käsikynkkää, "otetaan kiinni vyötäröstä" (en osaa selittää sitä paremminkaan), jopa pojat saattaa ns "ottaa kiinni vyötäröstä" toisiaan, ei siinä edes mun mielestä mitään outoa ole, mutta hajoan silti aina kun ajattelen et jotkut mun suomalaiset kaveripojat tekis samanlailla...
Italialaisilla pojilla on siis uskomaton itsetunto; saattaa ihan pokkana kysyä sua ulos heti ensimmäisenä asiana, eikä oo moksiskaan tai edes yllättyny jos kieltäydyt. Nää riehuu, puhuu ja tekee ylipäätään kaikkee muutakin ihan pokkana. En oo vielä kertaakaan nähnyt italianoa vaivaantuneena/hiljasena/vihasena/hämääntyneenä tai mitään muutakaan. Poikien tapoihin kuuluu myös flirttailu (oli niillä oma tyttöystävä tai ei), esim lähes poikkeuksetta pojat iskee silmää kun moikataan kadulla/koulussa/kahvilassa, ihan hyvin saattaa puhua yhteen muuttamisesta, ne kehuu kuinka kauniit silmät sulla on, saattaa kotiovelle, hakee sulle kaiken mitä tarvitset, jottei sun tarvi nousta ylös kahvilan pöydästä ja kantaa sun laukut ties minkä kaiken muun lisäks. Ja kumminkaan mikään noista ei välttämättä tarkota yhtään mitään! Kaikki tollaset pikkuasiat pikemminkin kuuluu vaan tapoihin.
Kaikilla italialialaisilla on myös ihana tapa kunnolla huolehtia ja hostata toisiaan: illalla kun ollaan kävelemässä keskustassa, jos edes yhdelle tulee himo vaikka jonkin tietyn kahvilan nutellacreppiin, niin lähetään koko porukalla suoraan kävelemään sinne, vaikka olisi päinvastaisessa suunnassa ja vähän kauempanakin. Jos jonkun täytyy lähteä pois vaikka autolla, kaveri saatetaan koko porukalla auton luokse. Jos ollaan kylässä kaverin luona, "host" juoksee ympäriinsä taloa hakemassa lisäpurkkeja nutellaa, leipää, keksejä, hedelmiä, normaalia vettä, frizzante vettä, kokista, kaikille sitä mistä itse tykkää (useimmiten kaikki kaverit osaa ulkoota mistä kukin tykkää). Jos satut haluamaan nutellaleivän, niin se nutella levitetään leivälle sun puolesta, saat sen ihan valmiina lautasella juoman kanssa.
perjantai 29. lokakuuta 2010
keskiviikko 20. lokakuuta 2010
Weekend :D
Lauantainahan on koulua aamulla, mutta loppuu jo klo 12, onneksi! Koulun jälkeen mennään koulukavereiden kanssa bar'iin istumaan, ja viime lauantaina Frederica vei mut yhteen bar'iin, minnä näköjään koko koulu kerääntyy aina lauantaisin... Frederica esitteli mut suunnilleen 50lle uudelle ihmiselle, joista muistan suunnilleen kahden nimet. Mutta oli kyllä hauskaa, kaikki keräänty mun ympärille aina uudestaan ja uudestaan, ja kyseli kaikkea Suomesta, mitä tykkään Italiasta, miten olin päätyny tänne vuodeksi (tosi harva tuntee täällä vaihtosysteemin..), mun perheestä, ja sain kutsun lähteä ulos niiden kanssa illalla!
Istuttiin bar'ssa suunnilleen tunti, ihmisiä tuli ja meni, kävi moikkaamassa, juotiin kahvit (espressino freddo rulez!), jonka jälkeen kaikki lähdettiin kotiin syömään lounas. Lounas syödään lauantaisin aina yhdessä koko perheen kanssa, eikä mun perhe ole poikkeus siinä asiassa. Meillä on useimmiten 3-4 eri luokalajia lauantaisin, ja lisäksi vanhat kunnon parmankinkut, salamit, juustot ja leivät pitkin pöytää. Lounaan jälkeen (lauantaisin) on siivouspäivä ja etenkin mun perhe on ihan HULLUNA siivoukseen! Kaikki lattiat ensin imuroidaan ja lakaistaan, sitten pestään kahdesti kostella pesuainerätillä.. Kaikki puupinnat kiillotetaan vahalla, kaikki likaset vaatteet pestään kerralla, lakanat vaihdetaan..
Jossain vaiheessa kaikki on lopulta hoidettu, ja tehdään vähän mitä huvittaa, katsotaan tv:tä, käydään salilla, nukutaan...
Illala suunnilleen yhdeksältä alkaa taas elämä :)
Kahdeksalta laittaudutaan valmiiksi, viime lauantaina ihan vain ravintolaa varten, (korkkarit on AINA välttämätön asia lauantaisin, samoin normaalia hienommat vaatteet) ja Francin kaverit tulivat hakemaan suunnilleen puoli yhdeksältä. Tällä kertaa meitä oli 12 kaverusta kolmella autolla. Autoissa mietittiin puhelimitse muiden kavereiden kanssa mitä tehtäisiin ja lopulta päädyttiin normaalia hienompaan pizzeriaan, "I Quatro Gatti". Parkkipaikkaa etsittiin puolituntia (toiset kaverit 50 minuuttia), pizzeriaan jonotettiin 1,5 tuntia ja itse pizzoja sitten vielä toinen tunti, mutta onneks oli mukavasti antipastoja.. oli pizzaleipää, leipää, oliiveja, kinkkuja, juustoja, salaatteja, vihanneksia, paistettuina ja tuoreina... Kaikista pizzoista mun lemppari on pizza ricotan, mozzarellan, pikkutomaattien ja basilikan kaa, sekä margherita parmankinkulla <3
Pizzerian jälkeen oli jälkiruoan vuoro Millenium Caféssa (on yksinkertaisesti paras kahvila/bar täällä, vaikka onkin aina tupaten täynnä ja pelkkää kahvia saa odottaa yli puolituntia). Mutta juteltiin, hengattiin, sain kutsun salsaan, syötiin..kaikkea hauskaa ja kotiin myöhään yöllä :)
Koko yön läpi kestävä ravintolareissu on aika perus lauantai. Ei myöskään ole minkäänlaista kiirettä, joten voidaan ihan hyvin ajella tai kävellä ympäriinsä tunnin miettien että minne sitä mentäisiin syömään.
Välillä taas italialainen lauantai on mennä diskoon/klubille tanssimaan. On kaksi "vuoroa", ensin iltavuoro noin 21.00-1.00 nuoremmille ja sitten yövuoro 1.00-6.00 "vanhemmille nuorille".
Aina vähän väliä on myös synttäreitä ja etenkin 18v synttärin ovat aina isot juhlat. 18v synttärit pidetään vuokratussa paikassa, merenrantaterassilla, kattohuoneistossa, klubitiloissa... näissä juhlissa on aina ilmaiset ruuat ja vapaa baari, sekä tanssilattia dj:eineen ja valoineen ja juhlat kestävät 2-3 yöllä.
Siis kaiken kaikkiaan, KOSKAAN ei ole tylsää lauantaita, aina on varmasti tekemistä! :D
Istuttiin bar'ssa suunnilleen tunti, ihmisiä tuli ja meni, kävi moikkaamassa, juotiin kahvit (espressino freddo rulez!), jonka jälkeen kaikki lähdettiin kotiin syömään lounas. Lounas syödään lauantaisin aina yhdessä koko perheen kanssa, eikä mun perhe ole poikkeus siinä asiassa. Meillä on useimmiten 3-4 eri luokalajia lauantaisin, ja lisäksi vanhat kunnon parmankinkut, salamit, juustot ja leivät pitkin pöytää. Lounaan jälkeen (lauantaisin) on siivouspäivä ja etenkin mun perhe on ihan HULLUNA siivoukseen! Kaikki lattiat ensin imuroidaan ja lakaistaan, sitten pestään kahdesti kostella pesuainerätillä.. Kaikki puupinnat kiillotetaan vahalla, kaikki likaset vaatteet pestään kerralla, lakanat vaihdetaan..
Jossain vaiheessa kaikki on lopulta hoidettu, ja tehdään vähän mitä huvittaa, katsotaan tv:tä, käydään salilla, nukutaan...
Illala suunnilleen yhdeksältä alkaa taas elämä :)
Kahdeksalta laittaudutaan valmiiksi, viime lauantaina ihan vain ravintolaa varten, (korkkarit on AINA välttämätön asia lauantaisin, samoin normaalia hienommat vaatteet) ja Francin kaverit tulivat hakemaan suunnilleen puoli yhdeksältä. Tällä kertaa meitä oli 12 kaverusta kolmella autolla. Autoissa mietittiin puhelimitse muiden kavereiden kanssa mitä tehtäisiin ja lopulta päädyttiin normaalia hienompaan pizzeriaan, "I Quatro Gatti". Parkkipaikkaa etsittiin puolituntia (toiset kaverit 50 minuuttia), pizzeriaan jonotettiin 1,5 tuntia ja itse pizzoja sitten vielä toinen tunti, mutta onneks oli mukavasti antipastoja.. oli pizzaleipää, leipää, oliiveja, kinkkuja, juustoja, salaatteja, vihanneksia, paistettuina ja tuoreina... Kaikista pizzoista mun lemppari on pizza ricotan, mozzarellan, pikkutomaattien ja basilikan kaa, sekä margherita parmankinkulla <3
Pizzerian jälkeen oli jälkiruoan vuoro Millenium Caféssa (on yksinkertaisesti paras kahvila/bar täällä, vaikka onkin aina tupaten täynnä ja pelkkää kahvia saa odottaa yli puolituntia). Mutta juteltiin, hengattiin, sain kutsun salsaan, syötiin..kaikkea hauskaa ja kotiin myöhään yöllä :)
Koko yön läpi kestävä ravintolareissu on aika perus lauantai. Ei myöskään ole minkäänlaista kiirettä, joten voidaan ihan hyvin ajella tai kävellä ympäriinsä tunnin miettien että minne sitä mentäisiin syömään.
Välillä taas italialainen lauantai on mennä diskoon/klubille tanssimaan. On kaksi "vuoroa", ensin iltavuoro noin 21.00-1.00 nuoremmille ja sitten yövuoro 1.00-6.00 "vanhemmille nuorille".
Aina vähän väliä on myös synttäreitä ja etenkin 18v synttärin ovat aina isot juhlat. 18v synttärit pidetään vuokratussa paikassa, merenrantaterassilla, kattohuoneistossa, klubitiloissa... näissä juhlissa on aina ilmaiset ruuat ja vapaa baari, sekä tanssilattia dj:eineen ja valoineen ja juhlat kestävät 2-3 yöllä.
Siis kaiken kaikkiaan, KOSKAAN ei ole tylsää lauantaita, aina on varmasti tekemistä! :D
perjantai 8. lokakuuta 2010
Il Tempo Libero!
Ciao tutti!
Melkein kuukausi takana Italiassa! Ihan liian nopeesti menee aika...
Mitään ihmeellisimpiä asioita ei oo tapahtunut, mutta edelliset 2 päivää on ollut ihan hauskoja. Tänään, perjantaina, ei menty ollenkaan kouluun mun hostveli Lucan kanssa, sillä meidän koulussa on tänään lakko. (Lakkoilut ja muut mielenosoitukset on ihan yleisiä täällä koulujenkin kanssa) Mutta mun sisko parka joutui kyllä heräämään tavalliseen tapaan vähän seittemän jälkeen... Eilen taas, meidän luokka pääsi 2 tunti tavallista aikasemmin pois koulusta, koska opettajat ei ollu paikalla.
Myöhemmin tänään mun pitää kuitenkin mennä AFS, Interculturan, järjestämällä italiantunnille. Ne tunnit on tosi kivoja, siellä näkee kaikki muut vaihtarit ja ope on tosi rento, useimmiten ope vaan "haastattelee" meitä italiaks, yrittää saada meidät puhumaan mahdollisimman paljon. Itse olen edistyneempien ryhmässä kolmen muun vaihtarin kanssa, eli me ollaan onneksi hypätty suoraan "Buongiorno, come va?" juttujen yli... Ensimmäistä kertaa oon saanut muuten ihan oikeen läksyn koulusta; italian ope (siis koulun, ei Interculturan tuntien) antoi mulle kirjan luettavaks. Harmi vaan, että se kirja on vähän vaikeempi, kuin muut mun lukemat. Oon lukenut ensimmäisen kappaleen 4 kertaa, enkä vieläkään tiedä mitä siinä on tarkalleen tapahtunut...
Puhutun italian ymmärtäminen kuitenkin sujuu jo paremminn! Aina kun mennään ulos kavereitten kanssa, useimmiten sisko Francin, sen parhaan kaveri Giorgian ja parin muun kanssa, niin ymmärrään lähes kaiken, ainakin tiedän aina mistä puhutaan yms. On hauska kuunnella miten kaverit aika usein päätyy nahistelee jostain kieliopista, kun ne joko yrittää opettaa mulle italiaa tai sitten itse mongertaa englantia.
Toissailtana käytiin kanssa katsomassa yksi leffa, (mun ensimmäinen kerta Italiassa) ja -yllätys, yllätys- leffa oli dupattu italiaks, eikä mitään tekstejä. Leffa oli "L'Ultima Dominatora dell'Aria" 3D, (pari kempoa harrastavaa kaveria halus nähä sen martial art juttujen takia), ja mä ymmärsin koko tarinan! Mitä nyt jotkut pikkujutut meni ohi, mutta muute!
Muina iltoina ollaan aika useasti käyty ihan vaan kiertelemässä Centro Storico'lla, joka on tupaten täyteen porukkaa kaikkina iltoina, ja juotu kahvit, ehkä syöty cornetot yms. Se on ihan rentoa ja hauskaa vaan pyöriä ja suuremmat suunnitelmat on sitten lauantai-iltoja varten.
Vihdoin oon päässy kanssa kiinni urheiluun! Sain vihdoinkin hommattua itselleni salikortin pari viikkoa tuloni jälkeen, niin ei ole ainakaan vielä cornetot päässyt tekemään pahojaan... Mulla on kans nyt salituntien lisäksi ihan oma saliohjelma, ja aina kun meen vaikka juoksemaan, yksi salin omistajista tulee neuvomaan mitä tehdä yms. Se on loppujen lopuks ihan mukavaa, että ne vetäjät oikeasti ohjeistaa siellä ihan kaikkia asiakkaita ja opettaa tarkasti miten kaikki treenaukset pitää tehdä "oikeaoppisesti", ja kyselee miten menee, mitä ollaan tehty, yms. Ajattelin myös mennä sunnuntaisin yhille salsatunneille, ja kokeilla vielä uudestaan kempoa. Mutta jotain muutakin aion vielä tehdä tän vuoden aikana kun salia kumminkin!
Kotona taas saan urheiluopetusta veljiltä. Etenkin isoveli Maurizio jaksaa sepostaa kaikista Italian futisjoukkueista ja lentopallosta ja ties mistä. Aika usein täällä meillä on Maurizion järkkäämät kisakatsomot muutamille kaverille ja perheelle, tai sitten Mauri menee katsomaan matsit ulos kavereitten kanssa. Jokatapauksessa en usko, että veli on missanut yhtäkään futis- tai lenttismatsia. Myös käydään katsomassa parikin kertaa viikossa, toisen veljen, Lucan, lenttismatseja ja kavereitten (ja Maurin) futista.
Muuten, kaikki myös tietää täällä Suomesta (harvemmin mitään muuta) Kimi Räikkösen ja Mika Häkkisen. Ja ollaankin ehitty jo "tappelee" Maurin kaa siitä, että kummat on tärkeempiä: suomalaiset formulakuskit vai niiden ajamat italialaiset ferrarit?
Melkein kuukausi takana Italiassa! Ihan liian nopeesti menee aika...
Mitään ihmeellisimpiä asioita ei oo tapahtunut, mutta edelliset 2 päivää on ollut ihan hauskoja. Tänään, perjantaina, ei menty ollenkaan kouluun mun hostveli Lucan kanssa, sillä meidän koulussa on tänään lakko. (Lakkoilut ja muut mielenosoitukset on ihan yleisiä täällä koulujenkin kanssa) Mutta mun sisko parka joutui kyllä heräämään tavalliseen tapaan vähän seittemän jälkeen... Eilen taas, meidän luokka pääsi 2 tunti tavallista aikasemmin pois koulusta, koska opettajat ei ollu paikalla.
Myöhemmin tänään mun pitää kuitenkin mennä AFS, Interculturan, järjestämällä italiantunnille. Ne tunnit on tosi kivoja, siellä näkee kaikki muut vaihtarit ja ope on tosi rento, useimmiten ope vaan "haastattelee" meitä italiaks, yrittää saada meidät puhumaan mahdollisimman paljon. Itse olen edistyneempien ryhmässä kolmen muun vaihtarin kanssa, eli me ollaan onneksi hypätty suoraan "Buongiorno, come va?" juttujen yli... Ensimmäistä kertaa oon saanut muuten ihan oikeen läksyn koulusta; italian ope (siis koulun, ei Interculturan tuntien) antoi mulle kirjan luettavaks. Harmi vaan, että se kirja on vähän vaikeempi, kuin muut mun lukemat. Oon lukenut ensimmäisen kappaleen 4 kertaa, enkä vieläkään tiedä mitä siinä on tarkalleen tapahtunut...
Puhutun italian ymmärtäminen kuitenkin sujuu jo paremminn! Aina kun mennään ulos kavereitten kanssa, useimmiten sisko Francin, sen parhaan kaveri Giorgian ja parin muun kanssa, niin ymmärrään lähes kaiken, ainakin tiedän aina mistä puhutaan yms. On hauska kuunnella miten kaverit aika usein päätyy nahistelee jostain kieliopista, kun ne joko yrittää opettaa mulle italiaa tai sitten itse mongertaa englantia.
Toissailtana käytiin kanssa katsomassa yksi leffa, (mun ensimmäinen kerta Italiassa) ja -yllätys, yllätys- leffa oli dupattu italiaks, eikä mitään tekstejä. Leffa oli "L'Ultima Dominatora dell'Aria" 3D, (pari kempoa harrastavaa kaveria halus nähä sen martial art juttujen takia), ja mä ymmärsin koko tarinan! Mitä nyt jotkut pikkujutut meni ohi, mutta muute!
Muina iltoina ollaan aika useasti käyty ihan vaan kiertelemässä Centro Storico'lla, joka on tupaten täyteen porukkaa kaikkina iltoina, ja juotu kahvit, ehkä syöty cornetot yms. Se on ihan rentoa ja hauskaa vaan pyöriä ja suuremmat suunnitelmat on sitten lauantai-iltoja varten.
Vihdoin oon päässy kanssa kiinni urheiluun! Sain vihdoinkin hommattua itselleni salikortin pari viikkoa tuloni jälkeen, niin ei ole ainakaan vielä cornetot päässyt tekemään pahojaan... Mulla on kans nyt salituntien lisäksi ihan oma saliohjelma, ja aina kun meen vaikka juoksemaan, yksi salin omistajista tulee neuvomaan mitä tehdä yms. Se on loppujen lopuks ihan mukavaa, että ne vetäjät oikeasti ohjeistaa siellä ihan kaikkia asiakkaita ja opettaa tarkasti miten kaikki treenaukset pitää tehdä "oikeaoppisesti", ja kyselee miten menee, mitä ollaan tehty, yms. Ajattelin myös mennä sunnuntaisin yhille salsatunneille, ja kokeilla vielä uudestaan kempoa. Mutta jotain muutakin aion vielä tehdä tän vuoden aikana kun salia kumminkin!
Kotona taas saan urheiluopetusta veljiltä. Etenkin isoveli Maurizio jaksaa sepostaa kaikista Italian futisjoukkueista ja lentopallosta ja ties mistä. Aika usein täällä meillä on Maurizion järkkäämät kisakatsomot muutamille kaverille ja perheelle, tai sitten Mauri menee katsomaan matsit ulos kavereitten kanssa. Jokatapauksessa en usko, että veli on missanut yhtäkään futis- tai lenttismatsia. Myös käydään katsomassa parikin kertaa viikossa, toisen veljen, Lucan, lenttismatseja ja kavereitten (ja Maurin) futista.
Muuten, kaikki myös tietää täällä Suomesta (harvemmin mitään muuta) Kimi Räikkösen ja Mika Häkkisen. Ja ollaankin ehitty jo "tappelee" Maurin kaa siitä, että kummat on tärkeempiä: suomalaiset formulakuskit vai niiden ajamat italialaiset ferrarit?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
