Mitä mä teinkään Suomessa?

Etelä-Italia on täpötäynnä elämää! Menoa riittää joka päivälle, en voi sanoa, että olisi hirveän montaa tylsää hetkeä ollut tähän mennessä. Nyt kun ajattelen, en millään ymmärrä miten oon viettänyt mun päivät Suomessa?

Lyhyesti viikkoaikataulu ma-pe: ensin -yllätys, yllätys- joka päivä koulua, jonka jälkeen useimmiten suoraan kotiin (12-14) syömään lounas. Lounaan jälkeen on "siesta", muutaman tunnin ajan täysi hiljaisuus, ei saa eism imuroida tai katsoa televisiota liian kovalla, on melkeinpä ihan oikea laki täällä. Useimmat kaupatkin on kiinni tällöin.
Mun siesta yleensä menee nukkumalla, dataamalla (heheh), mutta tiistaisin ja torstaisin on AFS:n järjestämät italiantunnit 15-17, joten siellä meneekin sitten puolet siestasta. Käyn salilla 4-5 kertaa viikossa, et siihen menee sitten pari tuntia aina illasta, 8-9 aikoihin illalla syödään kotona illallinen kaikki yhdesssä (ainakin useimmiten, tosin veljet ja muutkin vähän tulee ja menee treenejen ja muitten mukaan) ja kaiken näiden pysyvien ohjelmien väliin useimmiten mahtuu muutama tapaaminen vaihtareiden ja kahvilareissu luokkakavereiden kanssa.
Iltaisin vielä, ihan viimesenä yhdeksän jälkeen mennään ulos lähes joka päivä, minä joko siskon tai veljien kanssa, ja palataan (kotiintuloaika) klo 12. Suunnilleen. :)
Ollaan saatu siskon kanssa jo ekstranimet "le due cenerentole", kaksi tuhkimoa, sillä useimmiten tullaan kotiin 11.59 (ja sisko on lisäks kunnon siivoushullu)...


Viikonloppu:
Kaikista parhaimpia aikoja on kyllä yhä viikonloput. Tässä on esimerkiksi viimeviikonlopun ohjelma:¨
Klo 9.00
Lauantai aamuna koulu alkoi vasta klo 10, sillä italian opettaja ei ollut paikalla. Siispä mentiin luokkakavereiden kanssa aamiaiselle yhteen mun koulun keskuudesssa supersuosittuun bar'iin, (cornettino ja cappuccino<3) ja juoruttiin siellä tunnin ajan. Italialaiset ei hirveesti piittaa pitkään aamulla nukkumisesta, vaan mieluummin herää aikasin aamulla ehtiäkseen aamukahville bar'iin tuttujen kanssa.
Sinä päivänä oloi ruhtinaalliset 2 tuntia koulua, jonka jälkeen suunnistettiin tavalliseen tapaan taas samaiseen bar'iin (juuri siihen supersuosittuun, johon koko Scacchi ryntää lauantaisin koulun jälkeen), tosin itse en ottanut mitään.
Klo 13.30
Suurempi lounas kotona, lauantaisin koko perhe syö yhdessä vähintään kolmen ruokalajin lounaan ja pöydässä istutaan normaalia pitempään.
Klo 15.00
Lähdin Barin keskustaan shoppaamaan synttäreinä saaduilla lahjakorteilla (pikkumusta!) muiden Bari-vaihtareiden ja muutamien meidän yhteisten kavereiden kanssa. Käytiin myös (TAAS) bar'ssa kahvilla, tosin itse jätin taas väliin, pikkumusta ja pari villistä riitti sen päivän ostoksiksi.
Klo 18.00
Takaisin kotiin ja useimmiten tällä välin kävisin salilla, mutta ajattelin viettää jonkin aikaa kotona, etenkin kun lauantain on siivouspäivä, siispä imuroin ja puunasin kaikki puuhuonekalut jollain pölyvahalla Francin ja mun yhteisestä huoneesta, (tosin siivoushullu sisko ei ihan kelpuuttanu ainakaan mun imuroimista, vaan seuraavana päivänä, sunnuntaina, tyhjensi huoneen liikkuvista huonekaluista, lakaisi, imuroi ja pesi lattian pesuaineella ja vedellä kahdesti, ja tää rumba tehdään siis joka ainoa lauantai, eikä edes oo kuin osa huoneen siivouksesta).
Klo 19.30
Alkoi mun valmistautuminen illan pizzeria reissua varten ja
Klo 20.45
Syötiin kunnon antipastit, pizzat ja jälkkärit luokkakaverien kanssa mun synttäreiden kunniaks (viikon myöhässä, oikeet synttärit olisi ollut Roomassa). Samalla katsottiin ravintolan jättiscreeniltä Inter vs. Bercia fudismatsi, joka sitten loppui 1-1..
klo 23.00
hostisà tuli hakemaan pizzeriasta kotiin ja ulko-ovella tòrmàttiin ulos làhtevin Maurizioon (hostveli), Francescaan, Frabriziaan ja Alessandroon (kavereita). Joku tuli kysyneeksi, ettà haluisinki làhteà niiden mukaan "discoravintolaan", joten siità làhdettiin taas matkaan. Ja kuten Frabrizia selitti, discoravintolassa syòdààn, juodaan jos halutaan, ja tanssitaan pòydillà ja tuoleilla. Ja niin oli! Ihan tòrkeàn hauskaa, tilattavissa oli erikoisruokia, jàttitarjottimia antipastoja, kahen metrin olutpylvàità hanoineen, cocktaileja, ihan vaan limuja koristeltuina, ja lisàksi kaikki discovalot, dj:t, savukoneet, tàysillà soitettavaa musiikkia, ja pààruokien jàlkeen ihmiset nousi tuoleille, pòydille ja baaritiskille tanssimaan ja pitàmààn hauskaa! Ja parasta on, ettei kukaan edes yrità tanssia "hienosti", kaikki sekoilevat, pyòrivàt ja nàyttàvàt juuri niin "tyhmiltà" ja hauskoilta kuin haluaa!
Klo 4.00 aamulla oltiin kotona..

Sunnuntai
klo 11.00
herätys ja aamiainen, jonka jälkeen (ihme kyllä) oli aika panostaa vähän kouluun, piti kääntää italiasta ranskaan Les Miserablésin juoni, (jesh) ja kirjoittaa tiivistelmä italiankielisen kirjan seuraavasta kappaleesta, ja lisäksi vielä lukea se kappale (vielä enemmän jesh...)
Klo 14.00
lounas koko perhe yhdessä
Klo 15.00
hostveli Lucan matsiin puolentunnin matkan päähän, Lucan joukkue pelas tosi hyvin, vaikka toisen joukkueen pelaajat oli vanhempia ja niiden fanit ihan hulluja. Pelattiin kaikki 5 erää, ja viimeisellä Lucan joukkue hävisi 3 pisteellä... Niille, jotka ei osaa lenttiksen sääntöjä, niin toi tarkoittaa, että oli äärimmäisen tiukka peli!
Klo 19.00
jälkeen oltiin kotona ja
Klo 20.00
lähdettiin näiden isoäidin yllätyssynttäreille, paikalla oli kaikki 25 serkkua, ja hostäidin 11 sisarusta perheineen. Ruokaa oli siis paljon, paljon ja paljon ja kaikista parasta ihan yleensäkin juhlissa on, ettei italialaiset edes peittele sitä, että kaikki rakastavat ruokaa ja tykkäävät syömisesta. Juhlien suunnilleen kaikki 50 ihmistä oli kerääntynyt ruokapöydän ympärille, lastasivat lautaset täyteen eikä liikkunut siitä sitten enää minnekään (paitsi osa lähti katsomaan tv:stä fudismatsia).
klo 22.30
Francin kaveri tuli hakemaan meidàt autolla isoàidin luota (toisesta kaupungisa) ja làhdettiin yhteisen kaverin synttàreille (jàlleen toiseen kaupunkiin).
Klo 1.30
suunnilleen kotiin nukkumaan!

Pitàà nyt sitten jostain keksià jotain tekemistà joka illaks kun palaan Suomeen! :)